Bataatista laatikoksi

Siellä ne valmistuu... Elämäni ensimmäiset itsetehdyt laatikot, JEE!
Isompi kulho menee joululahjaksi. ja pienemmässä on maistiainen itselle.
Eräs ystäväni on aina haaveillut bataattilaatikosta, mutta ei oo saanu aikaseks tehtyä sitä, niin ajattelin ilahduttaa näin joulua ennen jo herkullisella ruualla. Kunhan se tuolta uunista valmistuu, niin maistan maistiaisen, ja jos se on syömäkelpoista, niin kiikutan sen perille heti tänään!

BATAATTILAATIKKO

1kg bataatteja
2rkl vehnäjauhoja
2rkl siirappia
1,5dl cocos&lime ruokakermaa
1tl suolaa

pinnalle: voinokareita ja korppujauhoja

Kuoritaan-pilkotaan-keitetään-soseutetaan bataatit.
Lisätään muut aineet.
Uuniin 150c
60-90min

"Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan..."

Ideavaras iski jälleen... Näin eilen siellä myyjäisissä tämäntapaisia härväkkeitä myynnissä. Tänään Shoppailin Entressessä, ja sain aikaan tälläisen koristuksen, vaikkapa ikkunaan tai oveen roikkumaan. Paksua alumiini lankaa Sinellistä ja noita outoja "heteitä" Tiimarista. En oo ikinä ennen keksiny, et mihin noita rautalankamarjoja voi käyttää, oppia ikä kaikki. Ostin myös valkoisilla pompuloilla olevia heteitä, niistä askartelen seuraavaksi samanlaisen.

...Tässä vielä kuva illan myöhemmästä sadosta...

Osastolle: itse tein!

Ekaksi lauantaina leikkaa-liimaa-askartelemani kortti Tädille. Kuvat on siitä viime viikonloppuna kirppikseltä hankkimastani puoliksi syödystä Lumikki-kirjasta. Toimii mun mielestä aika hyvin tähän tarkotukseen!

Ei, näitä patalappuja en ole itse tehnyt... Ostin ne eilisistä Joulumyyjäisistä. Kierrätyspuuvillaa retrokuosissa. Ihanat!

Ja alla olevassa kuvassa, ne on kääriytyneet itse leimaamaani joulupaperiin. Ei, se ei oo Sun joululahjas, vaan erään henkilön, josta voin olla varma, ettei tätä blogia seuraa... en silti paljasta nimiä... Joulupukki yksin tietää.

Tästä kuvasta huomaan heti, että leimat on paperissa epätasaisesti, mutta ompahan itsetehdyn näköinen :) Leimavärin sävy on kultahohtoinen, kuva ei oo sille ihan eduksi. (seli seli...)

Nauhan sävy on kai se kuuluisa ferrarinpunainen.

Eiköhän tästä Joulu vielä saada aikaan.

Viikko sitten viikonloppu :)

Viime viikon lauantaina vietettiin pikkujouluja. Piilotettiin nakit, tikutettiin lihapullat ja kasvikset, ja sekotettiin booli. Lopuksi juhlittiin hyvin. Noin 20 vierasta ja tunnelma katossa!

Käytössä oli myös viime vuonna hyväksi havaittu juttu: aikajana. Koko käytävän seinän pituudelta paperia, jonka keskellä viiva, tähän sitten ihmiset saavat illan ajan kirjoittaa bileiden tapahtumia. Näitä on hauska lukea jälkeenpäin, ja itseasiassa viime vuoden jana oli esillä vastakkaisella seinällä. Siitä riitti monet naurut :D

Sunnuntaina sitten oli iltakeikka. Käytiin parin kaverin kanssa kattomassa kun Rowalzin Wellu veti Basessa. Kyllä se vaan on hyvä. Olin ihan ylpeä! Sillon melkeen 10 vuotta sitten kun on tutustuttu, Wellu soitti ja laulo AINA. Tähän se on tähdänny, treenannu ja valmistautunu koko ikänsä. Ihanaa, että hommat näyttäs lähteneen etenemään just siihen suuntaan ku pitääkin.

Päivä

Olin tänään lastenhoitajana.

Ekana aamulla, aamupalan jälkeen tietty, keitin nakkikeiton valmiiksi lounaalle.

Sitten väkersin perunoista leimasimia, ja lapset leimaili sydämensä kyllyydestä kuvioita isoille papereille. Papereista tulee hienot kääreet joulupaketeille

(Miro työnjohtajana, istuu "jättiläispotassa")

Tämän jälkeen en suinkaan ollut saanut tarpeekseni aktiviteeteista, kello oli tässä vaiheessa vasta yhdeksän aamulla.

Lähdimme pihalle koko sakki. Ada päätti, että tänään on sopiva päivä hiihtää. No puettuani kolme kärsimätöntä lasta, raahattuani kaikki pihalle, tavaroineen päivineen, nukutettuani pienimmän vaunuihin, rupesimme hiihtämään. Ada ensin. Iloa riitti noin viideksi minuutiksi, hiihdettyjä metrejä ehkä 50, pyllähdyksiä muutama kymmen. Sitten Jami. Hiihdettyjä metrejä 3, eka pyllähdys riitti. Se siitä.

No onneksi riitti puuhaa muutenkin, laskettiin mäkeä, keinuttiin, kiikuttiin ja ehkä vähän taas kiukuteltiinkin.

Kuitenkin kun päästiin takaisin sisälle, ruokapöydän ääreen istahti kolme punaposkista onnellista ihmistä (yksi nukkui eteisessä vaunuissaan). Nakkikeittoa hupeni useampi annos, ja pienin ja toiseksi pienin lapsi nukahtivat helposti päiväunille. Ada 5v. olisi halunnut piirtää kanssani. Sanoin etten ihan heti ehdi, kun pitää laittaa ulkovaatteet kuivumaan ja kerätä astiat keittiöstä, niin suora palaute oli: "ai ooksä täällä siivojana, etkä lastenhoitajana?". Lasten äidin on ehkä syytä harkita lisähenkilökunnan palkkaamista, mä en enää riitä :)

Rakensin Adalle majan omaan huoneeseen, ja sieltä löytyi mukavat leikit niin, että hoitotäti/siivooja ehti torkahtaa hetkeksi, ennen työpäivän päättymistä.

Viikon mietteet

Oompahan tälläkin viikolla saanu kukkia! Ja kynttilän, Äitiltä :)
Kuvan simpukat on Fuengirolan rannalta kerättyjä myrskyn maille tuomia aarteita.

Tälläkin viikolla ehdin kävästä Akselissa, tai mikä käväsy se nyt oli, yli tunti siellä meni ku Ritvan kanssa hyllyjä tutkailtiin.

Mulle sieltä tarttu kauan himoitsemani cd-teline. En miettiny hetkeekään ku sen näin, vaan lähti samantien matkaan. Jotain pintakäsittelyä se kaipais, vinkkejä vastaanotetaan!

Akselin keikan jälkeen vietettiin perinteinen hetki (2,5tuntia :) Nihtisillan abcilla tsekkaamassa poliiseja. Harvinaisen kuiva reissu oli kyllä siltä osin, ei yhtään virkapukua bongattu. Onneks muuten ei taas jutuissa ollu päätä eikä häntää...

Viikon kohokohta oli kuitenkin se hetki, kun mun muru tiistaina sano mun nimen!!! Sen jälkeen hää kyllä hokas, että mikä voima sillä on, ja saa mut passaamaan ihan miten vaan, ku sanoo omalla herttasella tavallaan: "millaa-aa".

Mummo täyttää tänään 85, ONNEA! Tällä hetkellä Mummo juhlii Tallinnan reissulla, taitaa sielläpäin karaoke raikua.

Ei mahdu mun maailmankuvaan

Mua ärsyttää ihmiset, jotka voi mielestään vähät välittää muista, ylentää ittensä, ja perustella sen sitten, et "mä nyt vaan oon tällänen". EI SE OO MIKÄÄN PERUSTE!
Se minkälainen satut olemaan, ei oikeuta sua loukkaamaan ketään!!

Oon niin pahottanu mieleni.

Uusia asukkaita

Kylpyhuoneen katonrajaan muutti kolme kalaa stokkalta...

NukkuMatti kämppiksenä

Ei kai ihme, että kokoajan väsyttää, kun yöpöydälläni asustaa NukkuMatti.

Tosiasiassa flunssa painaa, ja nukkua vois kaiketi 24h.
Tässä iltana eräänä kävin yöpuulle jo 17.30 väsytti niiiin paljon. Masentava tosiseikka on kuitenkin se, että kello soi senverta epäinhimilliseen aikaan, et yöunia tuli nukuttua silti vaan 9,5h, mikä ei oo ihan kohtuuton määrä.
Muksut on kipeinä, enkä oo uskaltautunu hoitotädiks, koska tauti on selvästi eri. Oltais kaikki vaan niin vastustuskyvyttömiä, et saatais toistemme taudit, ja oltais jouluun asti kipeinä. Siispä oon heränny joka aamu kolmelta kiskalle. Flunssa kun tosiaan vaan painaa, muttei kaada!

Minkä näistä valitsisit?

Kävin eilen Ennin kanssa Plantagenin ihmeellisessä maailmassa. Ja siellä näin nämä ihanat jouluiset kuusenkorvikkeet.
Siis kysymys kuuluu, haluaisitko mieluiten olohuonettasi koristamaan: vaaleanpunaisen, mustan vai viininpunaisen muovikuusen? Naurettavan halpaan 129 euron hintaan!!

Huh huh, sain kyllä niin pahat ihottumat aivoihin henkisestä muovikuusiallergiasta, et ne ja kaikki tilanteesta aiheutuneet traumat ei tuu ehkä ikinä paranemaan.

Missä sijaitsee aikakauppa?!?

Miten jollain voi olla aikaa ja inspiraatiota ja ennenkaikkea IDEOITA tehdä jotain näin ihanaa http://sannannaa.vuodatus.net/blog/category/Tunturin+koulu

Selailin tosiaan tässä aikani kuluksi blogeja (niin tähän sitä kaivattua ja arvokasta aikaa kuluu) ja löysin taas niiiin paljon kaikkea, jota haluaisin ruveta tekemään.

Mutta sen sijaan, että rupeaisin tuumasta toimeen, istun tässä koneen ääressä tukehtumassa ideoihin, ja tuumaan, etten taaskaan saanut mitään aikaan ja menen nukkumaan :)
Niin se vaan menee.

No tässä koneen ääressä sain vasemmalla kädellä aikaan sentään jotain. Muutaman kortin korttivarastoon.




Suurin osa kortteihin käyttämistäni tarvikkeista, on kotoisin Sayltani :)

Viikko lisää kärvisteltävää

Odotin tätä päivää, ku kuuta nousevaa...
Ennakkotietojen mukaan tänään piti ilmestyy Fintelligenssin uus levy. Intopiukeena sit ryntäsin Selloon töiden jälkeen, ja meinas Anttilan myyjälle käydä huonosti, ku ei levyy ruvennu löytyy... Soitin sit Kaisalle, et Googlaa mulle sen, ja niinhän se oli sitten, et levy ilmestyy 12.11 MUR!
Niinhän sitä kyllä tietty sanotaan, et hyvää kannattaa odottaa...

Noh, menin sitten lohdutus-shoppailemaan Akseliin, ja löysin ihania juttuja..

Emalikannu 5€ ja Buddha-ruokakello 1,50€
Buddha sopii täydellisesti mun kokoelmaan, ja oranssi kannu on just niin kauniinruma, et ihastuin siihen heti.

Löysin myös tietty kirjoja täytteeks mun ylibuukattuun kirjahyllyyn. Kevyttä lukemista: Manhattanin Blondit, Ihana kuvakirja Aasi ja Morso, ja Isänpäivälahjaks Kettusta.

Ei ehkä ihan kuitenkaan hukkareissu.

Viimeinen Say

Oltuani itse varsinainen TOMPPELI näiden viimeisten lähetettyjen pakettien kohdalla, olisin ansainnut kasan risuja, mutta sain kuin sainkin ihanan paketin liittyen lokakuun Deco-teemaan.
Ja sain oman Deconkin, jonka voin laittaa eteenpäin, ja se palautuu täynnä sitten minulle.

Kiitos Sinulle Say, Macas LeBray :)

Olet tuonut iloa ja valoa syksyyni.

Kaikkea Hyvää!

...noin 400 päivää myöhemmin...

Hyvän idean pohjalta hankin Ikeasta pöydän ja tuolit, ajatuksena rakentaa ja maalata niistä kummitytölle 1v. lahjaksi hienot kalusteet. No alotin reippaasti...mutta mutta... kuten niiin usein mulle käy, inspis loppuu kesken kaiken. Maalin kuivumista kun piti aina odottaa se 24 tuntia, ennen seuraavaa kerrosta.
Mutta tänään, juhlallisena päivänä, kun Saana on jo 2v 2kk, sain luovutettua valmiit teokset onnelliselle uudelle omistajalle :)
Hyvä minä, ja
Hyvää 1v. synttäriä 2v.-Saanalle!

Espanjan tuliaisia, niin ITSELLENI....

Costa del Solin alueen kauppoja kierrellessäni löysin niiiiin monet ihanat versiot "kolmesta apinasta"... nämä kaksi pääsivät uuteen kotiin Suomeen. Ylemmässä kuvassa n.20cm korkeita veistoksia, ja alakuvassa seinäkoriste.

Tässä vielä kuva ikävemmästä tuliaisesta. Paikalliset hyttyset ei pitäneet musta, vai pitivätkö sittenkin, kun maistuin hyvänä yöpalana... Yks puremista pääs tulehtumaan, ja tuloksena oli melkosen kipeä jalka. Onneks tulehdus ilmeni vasta Suomessa, on huomattavsti helpompaa tulla ymmärretyksi lääkärissä Suomeksi kuin Espanjaksi. Nyt 10 päivän antibioottikuurin jälkeen nilkassa erottuu taas luut :)

Kyllä se aika kuluu...

Siis mihin on taas pari viikkoa kadonnu?!? Kysyn vaan. Ajankulun huomas taas siitä, että yhtäkkiä Salaisen paketti tipahti postiluukusta! Ja ens paketissa jo paljastuu kuka kukin on :)

Paketti sisälsi deco-materiaaleja, ja pari valmista decoa. Kauniita kuoseja jälleen kerran!
Ehkäpä uskaltaisin ilmottautua mukaan johonkin decoon...

Kiitos Say!

Salaisen paketti :)

Salaisen paketti oli paukahtanut postiluukusta loman aikana :) Syyskuun teeman mukaan, se sisälsi ATC-korttitarpeita, ja muutamia eri henkilöiden tekemiä ATC-kortteja.

Tapetin palaset on kerätty lempiväreistäni :)

Kiitos Say!!

PAKETTI!!

Iloisempiin aiheisiin äskeisen valitusvirren jälkeen!!

Eilen tuli Sayn paketti...

Sayni on päättänyt perehdyttää mut ATC:n ihmeelliseen maailmaan, ja inspiroiduin eilen jo tekemäänkin yhden oman taideteoksen.

Kiitos Say! Mitä muuta muka paketissa olisi enää voinut olla...

Siivouspäivä (ties kuin mones jo putkeen..)

Arvatkaapas mitä kuvassa on?

ja kuinka monta..

-Oikein, rannerenkaita!

Siivoilin tänään kylppäriä ja kaappeja, ja keräsin pieneen ämpäriin kaikki rannekorut, ei ne ämpäriin ees mahtunu.

Ja tos ei oo kyl viel kaikki, voin kuvailla monta, jotka on viel teillä tietämättömillä.

Ens kerral ku näätte mut kaupas hipeltämässä uusia rannekoruja....

....niin älkää estäkö :) eikö tää jo todista kuinka paljon niistä pidän!!!

Oikea luku on muuten 222 (+kasaan eksyneet 4 pyöreää korvakorua)

Jotain uutta

Inspiroiduin tänään Prisman lankaosastolla, ja päätin kokeilla huovutusta, vapaahuovutukseks tätä kai kutsutaan. Ikinä ennen en oo mitään huovuttanu, enkä huovutuksesta mitään ymmärrä.
Ostin läjät hahtuvaista, ja otin puhelun omalle Neuleystävälleni :)

Ekassa kuvassa hahtuvat menossa pakettiin, ja tokassa ja kolmannessa kuvassa valmista jälkeä...
Voi olla, et pitää viel pesasta uudestaan, kai sen voi tehä viel huomennakin, tänään en enää jaksa/ehdi ennen nukkumaanmenoaikaa.

Oon aika tyytyväinen lopputulokseen!!!

Talvi tuli?!?

Aamulla töihinlähtiessä odotti kiva yllätys... Auton ikkunat jäässä! Hyi hyi. Syyskuun eka päivä, ei oo todellakaan reilua.
Varpaat paleli siihen malliin töissäkin (grillillä sisällä 16,1 astetta) että piti iltapäivällä lähtee hakee uudet talvivarustellut Crocksit. Ne on niin lämpöset ja pehmoset!

Ei niin huonoa, ettei jotain vielä parempaa :)

En tainnu viime nurinassani mainita viime perjantaina lohjenneesta hampaasta... Ei siinä mitään, mut se hammaslääkäriin meneminen -itkupyörrytysheikotusoksennuskohtaus. HYI. (En oo ainakaan kahteen ja puoleen vuoteen käyny hammaslääkärissä).

No tänään se päivä oli kun oli pakko mennä paikkauttaa melkosen iso kolo kulmahampaasta. Lähestulkoon pyörryin jo odotushuoneeseen mennessäni, ja se lääkäri oli sitten vielä vartin myöhässä, joka odotusminuutti oli tuskaa. Oli niin lähellä, etten juossu ovesta ulos ja kotiin itkemään. Sen sijaan menin hampilääkärin penkkiin itkemään. Ihan oikeesti. NYYH. Itku pääs. Lääkäri selitti jotain lapsuudentraumoista, jotka on saattanu syntyä kun ei oo puudutettu ennen poraamista. Höpö Höpö. En ruvennu sille tarkentamaan, mut mun traumat on syntyny sen jälkeen ku oon täyttäny jo 20, ja ne sai alkunsa kunnallisessa hammashoitolassa erään "charmantin" lääkärin penkissä. Siinä penkissä jouduin viettämään liian monta tuokiota, ja palaamaan liian monta kertaa läpeensä nöyryytettynä ja alistettuna kotiin. Se kaikki päättyi kun tajusin, että voin vaatia toisen lääkärin suutani tonkimaan. Se ukko on historiaa, trauma ei näköjään vielä.

Tur i otur. Kotona odotti Sayn toinen lähetys :) Kirjekuoresta löytyi kaunis, unikko-kääreinen paketti.

Paketista löytyi siististi järjesteltynä nämä korttiaskartelutarvikkeet. Mukana oli jälleen myös sellainen oikea kirje ja itsetehty kortti. (Kortti on kuvassa vasemmalla alhaalla, kirjeen vieressä). Sanompa taas, että on mun Saylla homma hanskassa ja taito hyppysissä.

Viikonloppu menee Tervakoskella, mutta ens viikolla joku iltapäivä levitän kaikki korttivermeet pöydälle, ja annan luovuudelle vallan!

Tai ehkäpä otan tarvikkeet mukaan äitin luo, ja pyhitän siellä sopivan hetken askarteluun.

Kiitos Say!

Adan kolmas

Hyi hyi Millaa.. näin monta päivää kesti saada kuva Adan paketista tänne. Paketti nimittäin saapui jo torstaina! Perjantaina Ada raportoi mulle paketin sisällöstä, ja eilen ehdin paketin kuvaamaan samalla reissulla kun kävin katsomassa uutta vauvaa.

Ada tykkää ompelukuvista! vielä puol vuotta sitten ompeleet meni vähän sinnetänne, mutta nyt rupeaa olemaan idea selvillä, ja ommel kulkee sille tarkoitettua polkua. Päiväkodissa ovat harjoitelleet!

Voi olla, että Adallakin menee vielä muutama päivä vauvaan tutustuessa, ennenkuin malttaa ruveta ompelemaan. Yritän sitten päästä nappaamaan kuvat tänne valmiista töistä!

Kiitos Say!

kahvia ja helmiä

Ansku kutsu iltakaffelle, ja siinä ajankuluks kaivettiin läjä helmiä pöytään ja väkerrettiin koruja. Kaks settii sain aikaseks. Retroa ja punkkia.

Googlasin

Turun Sanomien nettisivuilta löyty selitystä apinajutulle:

"Kolme apinaa liittyvät ikivanhaan japanilaiseen uskomusperinteeseen. Legendan aihe ilmenee niin uskonto- kuin kirjallisuustieteessäkin. Siinä viitataan legendaan liittyvään opetukseen, että pitäisi ajatella, puhua ja tehdä vain hyvää, sillä kaikki palaa luoksemme, jopa moninkertaisena. Japanissa Nikko-nimisessä paikassa sijaitsevan veistoksen nimi on Toshogu, ja sen alla oleva teksti kertoo kunkin apinan edustavan Intiaa, Kiinaa ja Japania.
Mutta kuten sanottu, saman idean pohjalta luotuja teoksia lienee maailmassa paljon. Esimerkiksi Helsingin Puistolassa, päiväkoti Savotan pihan hiekkalaatikossa on Inka Niemisen teos, jossa nämä kolme (ei näe, ei kuule, ei puhu) apinaa istuvat."

MÄMELKEINPYÖRRYIN!

Tänään se odotti mua eteisen lattialla kiltisti muun postin kanssa.

SAY:N EKA PAKETTI!

Kuori oli kauniisti koristeltu leimoilla, ja tuntu just sopivan kokoselta sisältääkseen läjäpäin yllätyksiä :) Ja mitä sieltä löytykään, erilaisia ihania korttipohjia, sarja mielettömän kauniita koristeltuja sydämiä, kuviollisia kirjaimia, teippiä, lajitelma erivärisiä haaranastoja, käsintehtyä kardemummalla ja sahramilla maustettua Etelä-Afrikkalaista suklaata (joo, oikeesti!). Eikä siinä vielä kaikki, vaan Say oli kirjottanut kirjeen, oikean kirjepaperille kaunokirjoituksella ja ajatuksella tehdyn kirjeen! Sellasta en oo moniiiiin vuosiin saanu. Olin ihan häkeltyny!

Paketissa oli myös tälläinen kaunis, itsetehty "juttu". Ajattelin sen ensin olevan kortti, mutta takana on eräänlainen ripustuskoukku, niin kertokaa te nyt mulle, että onks tää sellanen "juttu" jota kutsutaan decoksi? Vai onko tälläisellä askartelulla joku nimi? On nimi tai ei, niin ihana se on! Mietin sille tarkan sijoituspaikan. Toivoin Sayltani ideoita ja vinkkejä askarteluun ja niitä sain heti tässä ekassa lähetyksessä.

Kyllä myönnän, että paljon on meikäläisellä opittavaa, mutta luulempa, että juuri tältä Saylta saan tähän tilanteeseen kaikkein eniten ja parhaiten; Uutta ajateltavaa ja askarreltavaa!

Kiitos SAY, jos oisin ite saanu valita, oisin valinnu juurikin Sinut!

ne kolme apinaa

Kerroin Äitille kirppislöydöstäni, niistä kahesta apinasta, ja arvatkaa vaan, Äiti muisti heti, et mun telkkarin reunalla istuu ne kaikki kolme apinaa!

Ja totta, siellä ne on, sulassa sovussa.

Indiskasta ostettu koriste-esine.

(kuvasta päätellen, vois olla pölyjen pyyhkimisen aika :)